Kuvaaja: Liisa arvassalo
Moikka tässä Viki!
Olen perheenisä. Touhuan juniorijalkapallon parissa. Hiihdän ja samoilen, yksin ja perheeni kanssa. Metsä on tärkeä. Samoin Saimaa ja Lappi. Luen, leikin ja kuljetan harrastuksiin. Harrastan liikuntaa monipuolisesti. Olen näyttelijä, FIA, tällä hetkellä fleelancer. Olen ohjaaja. Olen opettaja, KM. Olen JKO-Teatterikoulutuksen vastuuopettaja. Olen välillä laulaja bändissä ja juontaja tapahtumissa. Olen käsikirjoittanut telkkariin ja kirjoitan näytelmiä. Kirjoitan tilauksesta mitä vain. Olen tarvittaessa kouluttaja ja kehittäjä. Siinäpä niitä elämän rooleja.
Olen syntynyt Varkaudessa vuonna 1981. Vanhempien kautta sukujuuret ovat Saimaan rannalla, Puumalassa. Koulut kävin Varkaudessa. Lapsuus- ja nuoruusvuosina harrastuksia oli laidasta laitaan, pääharrastuksena maastohiihto. Myöhemmin pitovoiteet jämähtivät yli kymmeneksi vuodeksi pahasti pururataan kiinni ja hiihto väistyi muiden ”hössötysten” tieltä. Varkauden aikana tehtiin jo muutamia näytelmiä.
Armeijan kävin 2000–2001 Kontiorannassa ja Haminassa (RUK). Sitten istahdin äidin kanssa miettimään, että mitäs nyt. Mietiskely johti kouluavustajuuteen ja kasvatustieteen aproon. Tuona vuonna Varkaudessa tehtiin upea Showtime -musikaali. Seuraavana kesänä 2002 avautuivat sitten Lapin yliopiston ovet ja alkoivat luokanopettajan opinnot.
2002-2008
Rovaniemellä teatteri imaisi minut mukaansa kuin imuri kärpäsen kakan. Olin aktiivi Lapin ylioppilasteatterissa, oli Lapin Vangit -bändiä Kotalan Jussin ja kumppaneiden kanssa, Omeletti -miesvoimisteluryhmää, improryhmää, Lapikasta, LYY:tä ja SOOLia jne. Koiviston Anttiin tutustuminen oli hupaisa juttu ja jäimme varmasti yhdelle Lapin yliopiston sukupolvelle mieleen, sen verran materiaalia, vitsejä, lauluja ja esiintymisiä meille noina vuosina kertyi. Myös tutustuminen Hannu Frimaniin ja Esko ”Ese” Janhuseen oli merkittävä juttu. Frimanin ja Esen tuella ja ohjauksessa keikkojen määrä lisääntyi niin teatterin, stand upin kuin juontojenkin osalta.
Frimanin hommissa parhaita kokemuksia olivat Konttisen kesäteatterin kesät ja ravintola Doriksen pikkujoulukabareet. Vuonna 2007 valmistuin yliopistosta ja omistin sen jälkeen asiat enemmän tai vähemmän esiintymiselle, tehden siinä sivussa opettajan sijaisuuksia. Syksyllä 2007 Pekka Jalavan pyynnöstä aloitin toimimisen ravintola Comicon stand up -iltojen isäntänä. Talvella 2008 teimme Frimanin porukalla kantaesitykseen mahtavan musikaalin, Hetki lyö – Matka Kirkan musiikkiin.
2008-2009
Näyttelijäntyö oli kuitenkin ehdottomasti se kiinnostuksen kohde numero ykkönen! Pääsin opiskelemaan lukuvuodeksi 2008–2009 Lahden kansanopiston Teatterilinjalle. Vuosi oli yksi elämäni hienoimmista, erittäin opettavainen ja kasvattava. Sain paljon vastauksia ja tunne tuon vuoden jälkeen oli se, että oikealla tiellä ollaan – ei perillä – vaan matkalla. Toiminnalla oli suunta!
Kesällä 2009 näyttelin Teatteri Eurooppa Nelosen kesäteatterissa Äänekoskella. Elokuussa 2009 aloitin näyttelijäharjoittelijana Hämeenlinnan teatterissa. Pikku Kakkosen kanssa aloitin työt loppuvuodesta 2009 ja juontaja minusta tuli 4.1.2010. Syksyllä 2009 aloin myös uudelleen opiskelemaan, Jyväskylän avoimessa yliopistossa suoritan draamakasvatuksen aineopintoja piiiitkällä kaavalla.
Pikku Kakkosella hommat lisääntyivät juontamisesta ja juontojen käsikirjoittamisesta myös muuhun, olin mukana käsikirjoittamassa ja suunnittelemassa Apina opena ja Ota banaani nimisiä lastenohjelmia. Ruutuun nuo molemmat tulivat 2011.
2010-2011
Lasten kesätapahtuma Vekara-Varkauden maskotti-juontaja Lehtevämiehen rooliin hyppäsin 2010. Vanhan kotikaupungin kutsu tuli minulle iloisena yllätyksenä ja otin Lehtevämiehen roolin suurena kunnia-asiana. Lehtevämies on palkitun ja arvostetun kirjailija-sanoittaja Jukka Itkosen luoma hahmo, ja arvostan tältäkin osin kutsua rooliin suuresti.
Kesän 2010 kruunasi ohjaustyö Haminan teatterin kesäteatteriin. Hamina Bastionin hienossa miljöössä ohjasin Virtasen Kimmon sovituksen Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä. Seuraava talvi tuli toimittua taas Rovaniemeltä käsin. Pikku Kakkosen tekeminen jatkui useamman projektin voimalla. Hannu Frimanin Free Production työllisti minua näyttelijän- ja koomikonhommilla muun muassa Rovaniemellä, Levillä ja Luostolla.
Vedinpä noihin aikoihin myös Muurolassa kansalaisopiston teatteriryhmää Nätin Kölvit, joiden kanssa valmistettiin näytelmä Tulitikkuja lainaamassa. Lapin ylioppilasteatteriin ohjasin Mummun saappaassa soi fox ja olin mukana Improvisaatioryhmässä Tyhjän päällä. Tein opettajansijaisuuksia, opetin ammattikoululla viestintää ja vuorovaikutusta ja tein keikkoja. Laulutunnitkin aloitin taas ja hiihtokärpänen puraisi taas oikein napakasti. Niin ja esim. Pirunpelto sarjan kolmoskauden kuvauksissa tuli vierailtua poliisin roolissa.
Seuraavat työpaikkani löytyivät Savosta ja Satakunnasta. Ensin tehtiin kesäteatteria Kuopiossa, Tahtiteatterin pyörittämässä Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa. Siellä näytelmänä nähtiin Olen suomalainen! -musikaali. Syksyllä 2011 oli edessä muutto Raumalle, näyttelijäharjoittelijaksi Rauman kaupunginteatteriin.
2012-2015
Sitten painettiin Raumalla näytellen. Vierailin myös Villilä studioilla Nakkilassa, pääosassa lyhytelokuvassa The Good Cop. Raumalta sain näyttelijäkiinnityksen 2012-2013. Hiihdossa kilometrejä kertyi jopa edellistalvea enemmän ja pistin pitkästä aikaa numerolapun rintaan Finlandia-hiihdossa. Harrastuspuolella ajan täyttivät pilates, lentopallo ja laulutunnit. Aloitin uudelleen rullaluistelun ja frisbeegolfin.
Keväällä 2013 Rauma jäi taa ja kotipaikaksi muuttui Jyväskylä. Kesällä esitin pahista Heikki Luoman Matkalaukkukostajassa. Ränssi on nätti paikka!
Syksyllä 2013 aloitin Jyväskylän kristillisen opiston Teatterikoulutuksen vastuuopettajana. Ohjasin myös talvella 13-14 kaksi näytelmää Haminan teatteriin; Vaimoni on toista maata ja Mörköjen yö. Kesällä 2014 ohjasin Harjun kesäteatteriin Seitsemän siskosta. Jyväskylän kaupunginteatterin lavalle päädyin syksyllä ’14, kun näyttelin musikaalissa Lainahöyhenissä. JKO vakinaisti minut Teatterikoulutuksen vetäjäksi. Ja Haminan Möröt vierailivat Kotkan kaupunginteatterissa. Uusi Ville ja Pono sarja kuvattiin syksyllä 2015. Vuoden 2015 uusi valtaus oli lastenmusiikki! Rakettimiehet (allekirjoittanut ”Enska”, Juha Kotala ”Kari” ja Make Petsalo ”Hannu”) voitti Lahden lastenlaulukilpailun ja keikkailemme yhä tilauksesta.
Nyt
Tuo viimeinen kuva on edelliseltä kesäteatterikeikaltani Syvälahdesta, voi pojat, olipa Muistojeni albumit kiva juttu ja mikä paikka se Syvälahti! Huomaan yhtäkkiä olevani nykyisin myös näyttelijän ja opettajan ja ammattien lisäksi ammattiohjaaja. Jyväskylässä meillä on Teatteri Muru (mukana Suvi Salomaa, Maija Nousiainen ja Ari Kauppinen) jolle olen ohjannut kolme Mimmi lehmä ja Varis -näytelmää. Varkauden teatteriin olen ohjannut kaksi näytelmää, Tuhkimon ja viimeksi Myrskyluodon Maijan, joka oli kyllä tähän astisen urani päätyö, huikea kokemus! Edelleen piipahtelen kysyttäessä siellä täällä, tv:ssä ja radiossa. Äänenä spiikkaillen tai dubbaillen ja tv-sarjoissa minut voi välillä myös bongata. Radioon spiikkaan pääasiassa Studio Audion Kettusen Jannelle.
Kaudella 2021-22 pidän virkavapaata JKO-Teatterikoulutuksen linjanvetäjän toimesta ja toimin pitkästä aikaa freelancerina. Mukavasti friikun kalenterissa on toistaiseksi merkintöjä. Varkauden teatterissa minua työllistää vierailevana näyttelijänä Villit vuodet -musiikkinäytelmä Vexi Salmen elämästä, jossa olen pääosassa Vexinä, sekä Onnennumerot draamakomedia. Huikeaa settiä, hyvässä porukassa, itselle tärkeässä teatterissa sekä kaupungissa! Huoneteatteriin ohjaan Muumion ja Ville ja Pono palaavat eetteriin, tällä kertaa podcastin muodossa, uuden sarjan nimi on Ville ja Pono – Isot asiat. Piipahtelen myös ilmaisun opettajana Jyväskylän tanssiopistossa. Kaikkea muutakin on vireillä, sanotaan näin, että verkot on heitetty veteen… Katsotaan myöhemmin mitä vapaavuosi toi tullessaan.
Siinäpä pähkinänkuoressa. Hommia tulee tehtyä siis laaja-alaisesti, sekä näyttelijänä, pedagogina, että joka paikan höylänä. Katso tarkempi erittely tehdyistä töistä CV:n puolelta. Muussa tapauksessa nähdään vaikka ladulla, numerolappu rinnassa tai ilman!
Tavataan ja moikataan – ota yhteyttä – tykkään jutella!